Miksi en nyt saa olla onnellinen?
Miksi en saa nähdä kauniita kasvojasi?
Olet minulle pyhä neitsyein, jota kädelläni yritin koskettaa, mutta sainkin sinut omaksein, olen kaipaava, janoava kosketustasi, pehmeitä huuliasi ja kuin kukkana kukkivaa olemustasi.. Miksen silti tavoita silmiäsi herätessäni, miksen saa katsoa upeita kasvojasi, kun olet vierelläni.. Teinkö jo jotain väärin, vai teitkö sinä? Miksi siis olet minulta riistäytymässä, kuin demonin teosta? Haluan sinut, mikset sitä näe, miksi et tunnu ymmärtävän? Aikaa on kulunut vähän, silti tiedän, että jumalattareni, olet kohtaloni, saanen sanoa, että rakastan sinua..
ps. kiitos ystävän, joka antoi minulle inspiraation ~

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti