![]() |
Kävelen ilman siipiä, ilman vapautta kaikesta ..
~ Kävelen, kävelen.. Vaellan tätä ikuisuuden reittiä, vierelläni ei ketään.. Nuo kasvottomat eivät näe suruani, eivät näe ahdinkoani.. Vilkuilen ympärilleni, toivoen, uskoen, että joku tulisi ja hakisi minut pois, pois painajaisesta.. Hetken käveltyäni lintu pyrähtää lentoon puusta, säikähdän ja havahdun; olen saapunut metsään, pimeään, jonne kaikki unohtuu.. Tunnun unohtuvan tähän aikaan, tunnun unohtuvan muiden mielistä.. Kunnes, tunnen, kuinka kätesi tarttuu käteeni.. Käännyn katsomaan, iloa loistavat kasvosi tavoittavat silmäni, luulen sen olevan unta, unta kauneinta, johon voin nukahtaa.. Kunnes, asetut eteeni, tuijotat minua syvälle silmiini, syvälle sieluuni, tunnen olevani kuin kyyhky, joka lentää vapaana, riippumattomana kenestäkään.. Kasvosi lähestyvät omiani, sydämeni hakkaa, otan sinusta kovemmin, mutta hellästi kiinni.. Kun huulemme kohtaavat, tunnen, kuinka siipeni työntyvät ulos selästäni, lennän, elän unelmaa, en väin unelmoi elämästä enää.. ~


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti